perjantai, 11. toukokuu 2018

Piikkipakko

Kalevassa 11.4.2018 julkaistussa uutisessa: ”Piikkipakko hiertää hoitoalalla- sairaanhoitaja kyseenalaistaa influenssarokotteen tarpeellisuuden” käsitellään sitä miten jotkut sairaanhoitajat ovat vastustelleet työnantajiensa antamia rokotekehotuksia. Eräs haastateltu nimettömänä pysyvä sairaanhoitajakin otti rokotuksen pitkin hampain, sillä hänellä oli jäänyt traumoja lapsuudesta otettuaan erään rokotteen.

Minun mielestäni näin tiettyjen henkilöiden pitäisi lopettaa kitinä ja ottaa rokotteet mukisematta. Ainakin heidän, joiden syyt ovat samankaltaiset kuin uutista varten haastatellulla. Uskon, että rahaa säästyisi kun kaikki sairaanhoitajat ottaisivat tarvittavat rokotteet, koska itse hoitajien riski sairastumiseen pienenisi. Toisekseen he työskentelevät palvelualalla ja ovat samanaikaisesti paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, joten on käsittääkseni hyvin mahdollista että hoitaja tartuttaa itsellään vielä puhkeamattoman taudin asiakkaaseen.

perjantai, 11. toukokuu 2018

Opiskelijat koulukirjarahasta: oikea askel, mutta ei kata kuluja.

 

Tulikukka de Fresnesin kirjoittamassa uutisessa (yle 12.4.2018) kerrotaan pienituloisten opiskelijoiden saamasta 45 euron tuesta. Uutisen mukaan oppimateriaalilisän saavat yksin asuvat 16- ja 17- vuotiaat ja vanhempiensa luona asuvat alle 20-vuotiaat, joiden vanhempien tulot ovat alle 40 950.  

 

Oppimateriaaliraha uutisen mukaan on 45 euroa, mutta uutisessa ei mainita onko tuki 45 euroa kuukaudessa vai onko se ainoastaan 45 euroa. Luulisin, että tuki maksettaisiin joka kuukausi. Jos tuki olisi vain 45 euroa siinä ei mielestäni olisi järkeä, sillä uutisen mukaan esimerkiksi lukio-opiskelu maksaa noin 2500 euroa. Tuen ollessa 45 euroa kuukaudessa, tuki on mielestäni järkevä, sillä se kattaisi aika ison opiskelijan kuluista.  

 

Uutisen lopussa mainitaan, että tavoitteena on saada toisen asteen koulutus täysin maksuttomaksi. Aiheesta on jo tehty kansalaisaloite, joka on kerännyt jo eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä. Opiskelijoiden kannalta maksuton koulutus olisi aivan mahtava asia. En kuitenkaan usko, että aihe hyväksytään eduskunnassa, sillä maksuton koulutus aiheuttaisi suuria kuluja yhteiskunnalle.  

 

perjantai, 11. toukokuu 2018

Työttömien aktiivimalli muuttuu

Kristiina Tolkki Yleltä julkaisi uutisen ’’Työttömien aktiivimalli muuttuu: Riittääkö CV-työpaja, tulityöpassi tai omaehtoinen opiskelu näytöksi aktiivisuudesta?’’ (12.4.2018). Uutisessa hän kertoo, kuinka työttömien tukia leikataan 4,65%, jos he eivät osoita aktiivisuutta työnhakemisessa, kouluttautumisessa tai opiskelussa.

 

Minusta idea on hieno ja mielestäni olisi hyvä saada työttömät osoittamaan aktiivisuuttaan jollakin edellä mainituista keinoista. Työttömien tukien leikkaaminen on mielestäni yleisesti ottaen hyvä asia, sillä se myös osoittaa työttömille, että heidän pitää olla aktiivisempia työnhaun, opiskelun ja kouluttautumisen suhteen.

 

Toki on tilanteita tai tapauksia, milloin mielestäni tukia ei saisi leikata. Esimerkiksi silloin, jos on kyseessä vammainen tai pitkäaikais-sairainen henkilö kyseessä, joka ei syystä tai toisesta vain voi kouluttautua, opiskella tai hankkia töitä.

 

Kaiken kaikkiaan tämä työttömien aktiivimallin muutos on hyvä juttu ja askel parempaan suuntaan työttömyyden vähentämisessä. Työttömyys käy todella kalliiksi valtiolle ja jos tämä muutos onnistuisi hyvin, valtio säästäisi melko paljon rahaa.

perjantai, 11. toukokuu 2018

Lastenhoidon parantaminen

 

12.4.2018 Helsingin Sanomiin julkaistu Katja Kuokkasen kirjoittama "'Lapset ovat jääneet yksin villiin viidakkoon' – 6-vuotiaiden vanhemmat ja Helsingin edustajat puivat käytös­häiriöitä Mellunkylän eskari­ryhmässä, kaupunki ilmoittanut teräaseella uhkailusta poliisille" kertoo esikoulussa tapahtuvasta lasten häiriökäyttäytymisestä. Mellunkylän eskariryhmän lapset ovat kiroilleet ja jopa olleet väkivaltaisia. 

 

Pahin ongelma lastenhoidossa sanoisin olevan lastenhoitajien huonot työolosuhteet. Lastenhoito ei ole kovin houkutteleva työ, ja monet alalle tulijoista ovat kokemattomia tai iäkkäitä naisia. Naispuoliset työntekijät saavat myös monesti lapsiaan, joten he varsinkin kuluvat helposti levon puutteen takia. 

 

Päiväkotien työntekijöiden oloja pitäisi parantaa eikä tehdä leikkauksia lastenhoitoon. Lastenhoitajille voi esimerkiksi hankkia paremman palkan, jolloin päiväkotien lapsiryhmiä voisi joko pienentää tai jakaa niiden vastuuta. Tärkeää olisi saada lastenhoitajien olosuhteet hyviksi, koska silloin he voivat olla lapsille malleja hyvään käyttäytymiseen. 

 

Suomen pitäisi saada lastenhoitajille paremmat työolosuhteet, vaikka pienentämällä lapsiryhmien kokoja. Hyvin kasvatetut lapset tulevat käyttäytymään mieluisasti, jolloin monet muutkin kuten opettajat voivat huolehtia lapsista silloin helpommin.

perjantai, 11. toukokuu 2018

Vilpin käyttäminen esivalintakokeessa

Helsingin Sanomien uutisessa ”Ammattikorkeakouluihin haetaan vilpillä sisään Helsingissä, helposti – ”Koe mittaa enemmänkin kykyä olla epärehellinen kuin oikeaa osaamista” ” (20.4.2018) kerrotaan ammattikorkeakouluihin hakijoista, jotka ovat käyttäneet vilppiä esivalintakokeessa. Vilppiä on käytetty, koska hakijat ovat kokeneet esivalintakokeen liian haastavaksi.

Mielestäni vilpin käyttäminen ei ole oikein, vaikka hakijat esittävät hyviä syitä siihen. Hakijat kertovat, että kokeessa ei pääse osoittamaan omaa soveltuvuutta alalle. Huijaaminen vähentää kuitenkin entistä enemmän muiden hakijoiden mahdollisuuksia päästä eteenpäin kokeesta. On epäreilua, että alalle sopivat hakijat eivät välttämättä pääse esivalintakoetta pidemmälle.

On väärin, että huijaamista on katsottu läpi sormien. Esivalintakoe olisi jo pitänyt muuttaa tehtäväksi valvotussa ympäristössä. Tällaista esivalintakoetta ei olisi alun perinkään pitänyt ottaa käyttöön, sillä vilpin mahdollisuus tiedostettiin jo silloin.

Esivalintakokeesta olisi voinut esimerkiksi periä maksua hakijoilta, jotta olisi saatu rahat järjestää kunnollinen esivalintakoe. Kokeeseen pitäisi myös tehdä muutoksia, että koe olisi sopivan haastava eikä liian vaikea. Vilpin käyttäminen voitaisiin estää tekemällä koe valvotussa ympäristössä, johon ollaankin siirtymässä.