Taneli Kärki kirjoittaa uutisessaan "Nuorten valtakunnallista harrastuspassia valmistellaan ministeriössä-Kempeleessä vireillä harrastusseteli"(Kaleva, 24.4.2018) hankkeesta, jonka tarkoituksena on tarjota jokaiselle nuorelle mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Hanke toteutettaisiin siten, että nuorille jaettaisiin ns. harrastuspassi. Nuori voisi käyttää harrastuspassinsa mieluiseen harrastukseen. Hankkeella on hyvä tarkoitus, mutta siihen liittyy myös ongelmia.

Mielestäni on tärkeää, että nuorella on mahdollisuus harrastaa. Harrastukset auttavat nuorta jaksamaan arjen keskellä ja ne tukevat nuoren koulunkäyntiä. Harrastuksilla on suuri vaikutus nuoren sosiaaliseen terveyteen. Nimittäin harrastukset ehkäisevät yksinäisyyttä.

En kuitenkaan kannata harrastuspassia, koska on käytännössä mahdotonta valvoa, että harrastuspassia käytetään oikeasti harrastusten hankkimiseen. Lisäksi harrastuspassi järjestelmän ylläpito voi tulla veronmaksajille kalliiksi. Uutisessa kerrotaan harrastussetelin mahdolliseksi arvoksi 150-200 euroa, mikä on pieni summa verrattuna harrastusten todellisiin kustannuksiin  vuodessa. Mikäli nuori haluaa esimerkiksi harrastaa jalkapalloa hän joutuu vuodessa maksamaan harrastuspassin lisäksi noin 1600 euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn mukaan. Harrastuspassi ei siis kata läheskään kaikkia kustannuksia, mikä voi johtaa siihen, että nuori ei pääse harrastamaan mieleistä harrastustaan. Harrastuspassi ei siis välttämättä lisää nuorten mahdollisuutta harrastaa.

Mielestäni kaikista paras tapa lisätä nuorten mahdollisuutta harrastaa on tukea urheiluseuroja ja yhdistyksiä, jotta harrastusten vuotuisia kustannuksia saadaan laskettua. Myös koulujen ja urheiluseurojen yhteistyötä voitaisiin lisätä. Esimerkiksi harjoituksia voitaisiin järjestää koulun liikuntasalissa heti koulupäivän jälkeen, jolloin kuljetuskustannuksia ei syntyisi.