Sote-uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jossa vastuu kyseisten palvelujen tarjoamisesta siirretään kunnilta maakunnille. Jatkossa maakuntien sote- keskukset ja yksityiset yritykset tarjoisivat kaikki terveydenhuollon palvelut. Uudistuksen tavoitteena on, että jokainen kansalainen saisi tarvitsemiaan palveluita laadukkaasti ja tasavertaisesti elämäntilanteestaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Nykyään julkisen terveyshuollon sektorilla on ongelmana se, että ihmiset joutuvat jonottamaan todella pitkiäkin aikoja ja tulemaan pitkienkin matkojen takaa, jotta pääsisivät hoitoon. 
 
Sote-uudistuksessa merkittävä tekijä on kapitaatiokorvaus, jossa ihmisiä laskutettaisiin sen mukaan, minkä verran he rasittavat terveydenhuoltoa. Mielestäni on reilua, että terveyspalveluja enemmän käyttävien lasku on suurempi kuin heidän, jotka niitä eivät joudu käyttämään paljoakaan. Mutta toisaalta se voisi aiheuttaa syyllisyyden tuntoa, jos henkilö joutuu usein olemaan hoidettavana ja varsinkin silloin, jos se ei ole hänen oma vika. Kapitaatiokorvaukseen vaikuttavia tekijöitä on mm. ikä, asuinpaikka, aiempi sairaushistoria, työllisyys, koulutus ja taloudellinen tilanne. Korvaus saisi mielestäni olla suurin heille, jotka oman toimintansa seurauksena rasittavat Suomen terveydenhuoltoa, esimerkiksi alkoholistit ja muut henkilöt, joilla on huonot elämäntavat. Korkea maksu saattaisi saada ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan. 
 
Sote-uudistus ei kuitenkaan tuo palveluita yhtään sen lähemmäksi syrjässä asuville ihmisille, kuten Lapissa asuville. Jonot sen sijaan saattaisivat lyhentyä, jos yksityinen sektori valjastetaan käyttöön. Uudistuksenkaan jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole ihan kaikille tasapuolisisia, mutta jos kapitaatiokorvaus saadaan määriteltyä oikein, päästäisiin ainakin lähelle tasavertaisuutta.  
 

HS 10.4