Minun mielestäni näin tiettyjen henkilöiden pitäisi lopettaa kitinä ja ottaa rokotteet mukisematta. Ainakin heidän, joiden syyt ovat samankaltaiset kuin uutista varten haastatellulla. Uskon, että rahaa säästyisi kun kaikki sairaanhoitajat ottaisivat tarvittavat rokotteet, koska itse hoitajien riski sairastumiseen pienenisi. Toisekseen he työskentelevät palvelualalla ja ovat samanaikaisesti paljon tekemisissä muiden ihmisten kanssa, joten on käsittääkseni hyvin mahdollista että hoitaja tartuttaa itsellään vielä puhkeamattoman taudin asiakkaaseen.
]]>
Tulikukka de Fresnesin kirjoittamassa uutisessa (yle 12.4.2018) kerrotaan pienituloisten opiskelijoiden saamasta 45 euron tuesta. Uutisen mukaan oppimateriaalilisän saavat yksin asuvat 16- ja 17- vuotiaat ja vanhempiensa luona asuvat alle 20-vuotiaat, joiden vanhempien tulot ovat alle 40 950.
Oppimateriaaliraha uutisen mukaan on 45 euroa, mutta uutisessa ei mainita onko tuki 45 euroa kuukaudessa vai onko se ainoastaan 45 euroa. Luulisin, että tuki maksettaisiin joka kuukausi. Jos tuki olisi vain 45 euroa siinä ei mielestäni olisi järkeä, sillä uutisen mukaan esimerkiksi lukio-opiskelu maksaa noin 2500 euroa. Tuen ollessa 45 euroa kuukaudessa, tuki on mielestäni järkevä, sillä se kattaisi aika ison opiskelijan kuluista.
Uutisen lopussa mainitaan, että tavoitteena on saada toisen asteen koulutus täysin maksuttomaksi. Aiheesta on jo tehty kansalaisaloite, joka on kerännyt jo eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 nimeä. Opiskelijoiden kannalta maksuton koulutus olisi aivan mahtava asia. En kuitenkaan usko, että aihe hyväksytään eduskunnassa, sillä maksuton koulutus aiheuttaisi suuria kuluja yhteiskunnalle.
Minusta idea on hieno ja mielestäni olisi hyvä saada työttömät osoittamaan aktiivisuuttaan jollakin edellä mainituista keinoista. Työttömien tukien leikkaaminen on mielestäni yleisesti ottaen hyvä asia, sillä se myös osoittaa työttömille, että heidän pitää olla aktiivisempia työnhaun, opiskelun ja kouluttautumisen suhteen.
Toki on tilanteita tai tapauksia, milloin mielestäni tukia ei saisi leikata. Esimerkiksi silloin, jos on kyseessä vammainen tai pitkäaikais-sairainen henkilö kyseessä, joka ei syystä tai toisesta vain voi kouluttautua, opiskella tai hankkia töitä.
Kaiken kaikkiaan tämä työttömien aktiivimallin muutos on hyvä juttu ja askel parempaan suuntaan työttömyyden vähentämisessä. Työttömyys käy todella kalliiksi valtiolle ja jos tämä muutos onnistuisi hyvin, valtio säästäisi melko paljon rahaa.
]]>
12.4.2018 Helsingin Sanomiin julkaistu Katja Kuokkasen kirjoittama "'Lapset ovat jääneet yksin villiin viidakkoon' – 6-vuotiaiden vanhemmat ja Helsingin edustajat puivat käytöshäiriöitä Mellunkylän eskariryhmässä, kaupunki ilmoittanut teräaseella uhkailusta poliisille" kertoo esikoulussa tapahtuvasta lasten häiriökäyttäytymisestä. Mellunkylän eskariryhmän lapset ovat kiroilleet ja jopa olleet väkivaltaisia.
Pahin ongelma lastenhoidossa sanoisin olevan lastenhoitajien huonot työolosuhteet. Lastenhoito ei ole kovin houkutteleva työ, ja monet alalle tulijoista ovat kokemattomia tai iäkkäitä naisia. Naispuoliset työntekijät saavat myös monesti lapsiaan, joten he varsinkin kuluvat helposti levon puutteen takia.
Päiväkotien työntekijöiden oloja pitäisi parantaa eikä tehdä leikkauksia lastenhoitoon. Lastenhoitajille voi esimerkiksi hankkia paremman palkan, jolloin päiväkotien lapsiryhmiä voisi joko pienentää tai jakaa niiden vastuuta. Tärkeää olisi saada lastenhoitajien olosuhteet hyviksi, koska silloin he voivat olla lapsille malleja hyvään käyttäytymiseen.
Suomen pitäisi saada lastenhoitajille paremmat työolosuhteet, vaikka pienentämällä lapsiryhmien kokoja. Hyvin kasvatetut lapset tulevat käyttäytymään mieluisasti, jolloin monet muutkin kuten opettajat voivat huolehtia lapsista silloin helpommin.
Mielestäni vilpin käyttäminen ei ole oikein, vaikka hakijat esittävät hyviä syitä siihen. Hakijat kertovat, että kokeessa ei pääse osoittamaan omaa soveltuvuutta alalle. Huijaaminen vähentää kuitenkin entistä enemmän muiden hakijoiden mahdollisuuksia päästä eteenpäin kokeesta. On epäreilua, että alalle sopivat hakijat eivät välttämättä pääse esivalintakoetta pidemmälle.
On väärin, että huijaamista on katsottu läpi sormien. Esivalintakoe olisi jo pitänyt muuttaa tehtäväksi valvotussa ympäristössä. Tällaista esivalintakoetta ei olisi alun perinkään pitänyt ottaa käyttöön, sillä vilpin mahdollisuus tiedostettiin jo silloin.
Esivalintakokeesta olisi voinut esimerkiksi periä maksua hakijoilta, jotta olisi saatu rahat järjestää kunnollinen esivalintakoe. Kokeeseen pitäisi myös tehdä muutoksia, että koe olisi sopivan haastava eikä liian vaikea. Vilpin käyttäminen voitaisiin estää tekemällä koe valvotussa ympäristössä, johon ollaankin siirtymässä.
]]>”Pienituloiset ammattikoulu- ja lukio-opiskelijat saavat lisätuen koulukirjoihin ja varusteisiin”, kertoo Tulikukka de Fresnes uutisessaan ”Opiskelijat koulukirjarahasta: oikea askel, mutta ei kata kuluja – Katso, ketkä saavat 46 euron tuet” (yle.fi 12.4.2018). Oppimateriaalilisää eli ns. koulukirjarahaa saavat yksin asuvat 16- ja 17-vuotiaat sekä vanhempiensa luona asuvat alle 20-vuotiaat, jos heidän vanhempansa yhteenlasketut tulot ovat alle 40950 euroa vuodessa.
Koska lukion kustannukset tietokoneen hinnan mukaan ottaen voivat olla jopa noin 2500 euroa, tulisi mielestäni oppimateriaalilisän kokoa huomattavasti kasvattaa. Yksi kurssikirjakin voi maksaa melkein 30 euroa, jolloin 46 euroa on mitätön summa verrattuna siihen mitä yhden jakson kirjoihin kuluu. Tässä voitaisiin säästää tekemällä kirjoista tai osasta niiden sisällöstä sähköisiä versioita, joita lukiot voisivat jakaa pienemmällä hinnalla tai joissain tilanteissa jopa maksutta. Hallituksella on kuitenkin jo harkinnassa tulisiko vanhempien korkeiden tulojen vaikuttaa toisella asteella opiskelevan 17-vuotiaan opintotukeen. On myös useita muita tapoja miten voitaisiin vähentää toisen asteen kuluja, mutta suurin osa näistä on vain hallituksen päätettävissä. Uskon kuitenkin että toisen asteen opiskelusta saadaan täysin maksuton parin seuraavan vuosikymmenen aikana.
]]>
Kalevassa 11.4.2018 ilmestynyt Päivi Ojanperän kirjoittamassa uutisessa "Piikkipakko hiertää hoitoalalla – sairaanhoitaja kyseenalaistaa influenssarokotteen tarpeellisuuden" kerrotaan tartuntatautilain muutoksesta, jonka mukaan riskiryhmien kanssa työskentelevillä hoitajilla tulisi olla mahdollisimman laaja rokotesuoja. Osa hoitajista on kuitenkin kieltäytynyt ottamasta rokotteita, mikä on johtanut uhkailuun potkuilla, mikäli työntekijä ei ota vaadittuja rokotteita.
Mielestäni influenssarokotteen pakollisuus terveysalalla on looginen asia, sillä näin pystytään vähentämän tartuntojen määrä eri hoitolaitoksilla. Siitä johtuen mielestäni on hiukan outoa, miten terveysalalla työskentelevä kieltäytyy ottamasta rokotteita, vaikka henkilö itse todennäköisesti tietää kuinka tärkeätä se on. Esimerkiksi, jos hoitaja tartuttaisi potilaan, jolla on jo valmiiksi heikko puolustuskyky, vain sen takia, ettei itse ole ottanut rokotetta, laskisi terveydenhuollon luotettavuus. Mielestäni ymmärrettävää on kuitenkin se, etteivät rokotteista kieltäytyneet ole hyväksyneet rokottamattomien työntekijöiden uhkailua potkuilla, sillä uskoisin, että tällaiseen tilanteeseen on niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta järkevämpiä ratkaisuja kuin potkujen antaminen. Silti mielestäni terveysalalla työskentelevillä olisi hyvä olla kattava rokotussuoja, koska se olisi potilaiden kannalta parasta, sillä heidän terveyden kuuluisi olla tärkeintä.
Helsingin Sanomat. 16.4 .
Suomalaisen yhteiskunnan kierrätysaste on pitkään pysynyt 40% tienoilla. EU:n tavoitteiden tiukentuessa suomalaisten tulisi alkaa kierrättämään enemmän sekajätteeseen heitettyä tavaraa, kun siitä tavarasta jopa 80% on kierrätyskelpoista. Muillakin kierrätystavoilla suomalaiset voisivat parantaa kierrätysastetta, mutta mielestäni pääpanostus kierrätyksen lisäämiseksi tulisi kohdistaa sekajätteen lajitteluun.
Mielestäni suomalaisten kierrätyshaluihin vaikuttaa suuresti tietämättömyys ja vielä suuremmin viitseliäisyys, niin kuin tutkimusinsinööri Sahimaa uutisessa toteaa. Näihin ongelmiin voisi olla vastauksena kierrätyspisteiden pystyttäminen ihmisten läheisyyteen eli suuriin asutuskeskuksiin eli kaupunkeihin ja tiheästi asutuille taajama-alueille. Tätä voisi suunnitella vaikkapa jakamalla "vahtimisen" vastuuta vähän alemmalle tasolle esimerkiksi taloyhtiöiden kanssa tekemällä yhteistyötä yhteisen hyvän puolesta. Totta kai myös harvemmin asutuilla alueilla kierrätys on tärkeää, mutta kierrätyspisteet tulisi sijoittaa asukastiheyteen suhteutettuna. Toinen asia joka voisi auttaa kierrätyksessä voisi olla ihmisten ymmärryksen lisääminen erilaisista haitoista mitä kierrättämättä jättäminen aiheuttaa ja miten pienillä asioilla siihen voi vaikuttaa ja tehdä samalla suuren palveluksen yhteiskunnalle ja samalla koko maailmalle.
]]>